Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsenliikkeestä

Lesken avustus on leskelle suoritettavaa avustusta kuolleen puolison kuolinpesän säästöstä
Pirita Forsius/18.10.2019

Avustusta voidaan maksaa, jos lesken toimeentulo on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen lesken toimeentulon turvaamiseksi.

Lesken avustus on leskelle suoritettavaa avustusta kuolleen puolison kuolinpesän säästöstä. Avustusta voidaan maksaa, jos lesken toimeentulo on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen lesken toimeentulon turvaamiseksi.

Avustusta voidaan maksaa vainajan aviopuolisolle. Avopuoliso, johon ei sovelleta yhteistalouden purkamisesta annettua lakia, ei ole oikeutettu avustukseen. Sen sijaan sellainen avopuoliso, johon lakia sovelletaan voi saada avustusta kuten avioliitossa elänyt puoliso. Poikkeuksellisesti myös kihlakumppanilla voi olla oikeus avustukseen, sillä kihlakumppani mainitaan laissa erikseen. Kihlakumppanin on kuitenkin kyettävä näyttämään kihlauksen olemassaolo ollakseen oikeutettu avustukseen muiden avustuksen ehtojen täyttyessä. Käytän tässä kirjoituksessa termiä leski kuvaamaan kaikkia edellä mainittuja ehtojen täyttyessä avustukseen oikeutettuja.

Lesken avustuksessa on kyse tarvekohtaisesta avustuksesta eli avustusta voi saada, jos lesken toimeentulo ei olisi muuten turvattu. Avustuksen määrä riippuu täten siitä, millainen toimeentulo ja kuinka paljon omaa omaisuutta leskellä on. Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa on otettava huomioon perittävän kihlakumppanin, eloonjääneen puolison tai avopuolison mahdollisuudet turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan, ikä, parisuhteen kesto sekä muut näihin verrattavat seikat. Ensisijaisena toimeentulokeinona ovat lesken tekemä työ ja sosiaalietuudet sekä varallisuus; avustus on vain näitä täydentävää. Sen sijaan kuolinpesän varallisuudella ei ole väliä, sillä vaikka kuolinpesässä olisi paljon varoja, ei leskelle suoriteta avustusta, jos tällä on mahdollista saada toimeentulonsa muulla tavalla. Selvää on myös, ettei avustusta voida suorittaa, mikäli kuolinpesässä ei ole ollenkaan varoja. Avustuksella ei myöskään saa ilman painavia syitä loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Leskellä voi olla kuitenkin oikeus avustukseen, vaikka vireillä olisi avioero puolison kuoleman tapahtuessa. Huomion arvoista on myös se, että avustuksen antaminen ei edellytä sitä, että puolisoilla tai toisella heistä on ollut avio-oikeus toisen omaisuuteen.

Avustuksen laadulla ei ole väliä niin kauan kuin voidaan katsoa sen edesauttavan lesken toimeentuloa; se voi olla rahaa, hallintaoikeus esimerkiksi asuntoon tai, jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole ollut paljon varallisuutta, voidaan avustuksena antaa hallintaoikeus koko jäämistöön. Tavoitteena ei ole kuitenkaan antaa avustusta lesken koko elinajaksi, vaan ainoastaan siksi ajaksi, kunnes leski löytää muita tulonlähteitä. Avustus maksetaan kertakaikkisena määränä eli se suoritetaan leskelle yhdellä kertaa, eikä esimerkiksi kuukausittain maksettavana määränä.

Lesken avustus pannaan täytäntöön perinnönjaossa. Perintökaaressa säädetään, että avustusta on haettava viimeistään perinnönjaossa. Mikäli perinnönjakoa ei ole tarpeen suorittaa, pitää avustusta hakea viimeistään omaisuuden osituksesta tai erottelussa. Käytännössä riitaisuuksia voi syntyä siitä, milloin jaon voi katsoa päättyneen ja onko vaatimus esitetty ajoissa. Leski voi esittää perillisille vaatimuksensa ja perilliset voivat joko hyväksyä vaatimuksen ja sopia avustuksesta lesken kanssa, tai jos he kieltäytyvät, voi leski hakea tuomioistuimelta kuolinpesälle pesänselvittäjän ja –jakajan, jolla on oikeus päättää, maksetaanko leskelle avustusta vai ei.

Kirjoittaja: varatuomari Topi Heinänen / Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Kirjoitus on julkaistu Tiimalasi-lehdessä 3/2019